Lakritsi

Glycyrrhiza glabra

Useimmat ihmiset tuntevat lakritsin karkin makeana ainesosana. Lakritsi on myös hyvin vanha ja tehokas sairauksien hoitoon käytettävä yrtti. Kiinalaiset ovat jo tuhansia vuosia käyttäneet sitä tasapainottamaan muiden yrttien vaikutuksia. Sitä on tutkittu paljon myös länsimaisessa tieteessä. Lakritsi on ympärivuotinen, pensasmainen kasvi, joka kasvaa leudoissa ilmastoissa jopa yli kahden metrin korkuiseksi. Kasvi kasvaa syntyperäisesti Välimerenmaissa ja Keski-Idässä, ja sitä kasvatetaan myös Euroopassa. Juuret ja rönsyt, joissa on eniten vaikuttavia aineita, kerätään talteen syksyllä.

Lakritsissa on monia ainesosia, mutta aktiivisin niistä on glysyrisiini (glycyrrhizin), joka antaa lakritsille sen makeuden. Glysyrisiini on 50 kertaa makeampaa kuin sokeri. Muita ainesosia on saponiini, flavonoidi, koumariini (coumarin), steroli, koliini (choline), triteroenoidi, ligniini, aminohapot mukaan lukien asparagiini, kumi, biotiini, foolihappo (folic acid), inositoli, lesitiini (lecithin), estrogeeniset aineet, pantoteenihappo (pantothenic acid), para-aminobenzoiinihappo, fosfori, pentasykliterpiini (pentacyclic terpenes), proteiini, sokeri, keltainen väriaine ja vitamiinit B1, B2, B3, B6 ja E. Ainesosien runsaudessa saattaa olla syy lakritsin vaikutusten monimuotoi-suuteen. Kun glysyrisiini poistetaan lakritsista, saadaan deglysyrisiiniä eli DGL:ää. DGL:n sisältämien flavonoidien ansiosta tuote on erityisen hyödyllinen hoidettaessa ruuansulatusteiden haavaumia.

Mahahaavojen ja muiden ruuansulatusteiden, mukaan lukien suun, haavaumien hoidon lisäksi lakritsia voidaan käyttää hoidettaessa virusinfektioita (esim. vilustumista), tulehduksia kuten reumaa, kuukautis- tai vaihdevuosihäiriöitä, herpestä, rohtumia, hilsettä, allergisia reaktioita, astmaa, kroonista väsymystä, hormoniepätasapainosta johtuvaa masennusta, keuhkolaajentumia ja alhaista verensokeria. Lakritsilla on makea maku, neutraalia energiaa ja kosteuttava vaikutus. On tärkeää kuitenkin muistaa, että useimmat lakritsikarkit valmistetaan keinotekoisesti, eivätkä siten myöskään sisällä lakritsin terveyttä edistäviä ainesosia.

Glysyrisiini muuttuu maksassa glysyrisiinihapoksi. Molemmat yhdisteet katalysoivat interferonien toimintaa. Interferonit puolestaan ovat voimakkaita antivirusaineita. Kun interferonit aktivoituvat, veren valkosolut osallistuvat tappajasolujen (T-solujen) kanssa taisteluun virusta vastaan. Tätä kautta lakritsalla on parantavaa vaikutusta flunssaviruksiin, herpex simplexiin ja mahdollisesti jopa HI-virukseen. Lakritsilla on myös antibakteerisia vaikutuksia, mutta tämä on pikemminkin flavonoidien kuin glysyrisiinin ansiota.

Lakritsilla on tunnetusti myös tulehduksia ja allergioita hoitavia vaikutuksia. Nämä vaikutukset syntyvät glysyrisiinin saavuttaessa lisämunuaiset, joiden tehtävänä on tuottaa kortisolia, kehon omaa kortikosteroidia. Glysyrisiini säätelee kortikosteroidin tuotantoa, tarvittaessa joko hidastaa tai tehostaa sitä. Tämän vuoksi lakritsia on hyödyllistä käyttää sen jälkeen, kun esimerkiksi lopetetaan kortikosteroidikuuri. Sitä annetaan myös tapauksissa, jossa lisämunuaiset ovat heikentyneet jatkuvasta ylistimulaatiosta, kuten monissa autoimmuunisairauksissa.

Edelleen, lakritsi säätelee myös estrogeenin tuotantoa. Flavonoidien uskotaan aiheuttavan estrogeeniset vaikutukset, kun taas glysyrisiinihapot vähentävät estrogeenin tuotantoa silloin, kun sitä on elimistössä liikaa. Näin ollen lakritsilla voi kontrolloida kuukautiskiertoa, mutta myös helpottaa PMS-kipuja ja vaihdevuosioireita.

Lakritsilla on ysköksiä poistava vaikutus, mikä hyödyttää astmasta, vilustumisesta ja yskästä tai muuten hengitysvaikeuksista kärsiviä ihmisiä. Lakritsilla on myös lieviä laksatiivisia vaikutuksia. Lakritsin huonoja puolia on, että suurina määrinä ja pitkään nautittuna se aiheuttaa kaliumin ja natriumin vähentymistä kehossa, mikä puolestaan johtaa pöhöttymiseen (ts. vesi ei poistu elimistöstä normaalisti). Addisonin tautia sairastaville tämä on kuitenkin vaikutus, jota nimenomaan tarvitaan. Muiden ihmisten on syytä käyttää lakritsia kohtuudella ja niin, että käyttöaikojen välissä on lepokausia, jotta verenpaine ei nousisi. DGL ei tätä ongelmaa aiheuta, koska lakritsissa verenpainetta kohottaa glysyrisiini. Korkean verenpaineen omaavien ihmisten ei tulisi käyttää lakritsia, mutta ei myöskään raskaana olevien naisten, tai turvotuksesta, viherkaihista, diabeteksesta ja verentukkeumista (joihin käytetään lääkkeenä digoksinia) kärsivien ihmisten. Paitsi jos pyritään hoitamaan tulehdusta, mihin tarvitaan glysyrisiiniä, nämä ihmiset voivat käyttää lakritsin sijaan DGL:ää.

Lakritsille voidaan vielä löytää enemmänkin käyttötapoja, sillä sitä tutkitaan yhä – esimerkiksi HIV-tutkimuksessa. Miellyttävän makunsa ansiosta lakritsilla voidaan peittää joidenkin yrttien katkeraa makua, joten se on hyödyllinen paitsi sellaisenaan, myös erilaisissa lääkeyhdistelmissä.

Lähteet:
1. Murray, M.T. The Healing Power of Herbs , Prima Publishing. Toinen painos. Rocklin , California , 1995, s.228-239.
2. Ody, Penelope. The Complete Medicinal Herbal . Dorling Kindersley , New York , 1993, s. 65.
3. Balch, James F. And Phyllis, A.. The Prescription for Nutritional Healing. Avery Publishing Group, New York. Toinen painos. 1997, s. 73.
4. McIntyre, Anne, The Complete Woman’s Herbal. Henry Holt Co., New York . 1995, s. 34.